Blogin kirjoittaminen on ainakin selventänyt minulle Blogger-palvelun käyttöä. Tajusin myös, että jos joskus kirjoittaisin omaa blogia, se käsittelisi luultavasti samaan tyyliin jotakin harrastusta tai taiteeseen liittyvää työntekoa kuin tämä Tove-blogi. Minulle oli mielenkiintoisinta keskittyä juuri näihin aiheisiin kirjaa lukiessani, ja sen takia ihmissuhteet jäivät vähemmälle myös näissä blogiteksteissä. En voi kuvitella, että koskaan kirjoittaisin netissä niin henkilökohtaisista asioista kuin Toven Janssonin elämäkerrassa on kerrottu.

Tämä blogitehtävä palautti mieleen asioita omasta kirjoittamisestani. Jonkun muun rooliin eläytyminen ja minäkertoja eivät ole erityisen helppoja minulle.

Kirjan sisältö ilmensi mielestäni hyvin sitä, että huonoistakin ajoista todellakin voi selvitä ja niistä voi kummuta hyviä asioita. Oli myös kiehtovaa seurata kirjan edetessä, miten erilaisia ihmisen eri elämänvaiheet voivat olla, ja kuinka ihminen voi elämänsä aikana muuttua. Tämä oli ensimmäinen elämäkerta, jonka olen lukenut. Se sai minut ymmärtämään, että monella on usein ikonimaisista henkilöistä vain jonkinlainen pintapuolinen käsitys johonkin yksittäiseen saavutukseen pohjautuen. Esimerkiksi Tove Jansson yhdistetään helposti vain muumeihin, vaikka hän oli todellisuudessa niin paljon muutakin.